Tunnekasvatusta ja vuorovaikutustaitoja uusissa lastenkirjoissa

Lauantaina 17.9. Vantaan kirjastoissa vietetään lasten päivää. Päivän teemana on tänä vuonna avarakatseisuus ja mottona ”Kaikki eläimet ovat ystäviä keskenään”. Erilaisuus ja ystävyys sekä tunteet ja vuorovaikutustaidot ovat monien syksyn lastenkirjojen kantavia teemoja. Näitä kirjoja voi käyttää myös johdantona aikuisten ja lasten välisille keskusteluille päivähoidossa tai kotona.

Lasten päivän ohjelmatarjontaan voi tutustua osoitteessa helmet.fi/lastenpaiva

 

Kirjoja tunnekasvatuksen tueksi

 

Katri Kirkkopelto: Piki (Lasten Keskus 2016)

Piki

Piki on innoissaan ja jännittynyt, koska se on lähdössä ensimmäistä kertaa metsässä olevaan majaan leikkimään uusien kavereiden kanssa. Se on pukenut päälleen hienon salamasankariasun, jonka Iso on sille tehnyt. Mutta kuinka ollakaan, majan ovi ei aukeakaan Pikille, sillä porukan pisin otus, ”ylipomo”, ei halua päästää Pikiä mukaan leikkeihin:

– Pyjamapellejä ei sisään päästetä, se sanoi ja paukautti oven kiinni.

Muut katsoivat pisintä hämmästyneinä, mutta kukaan ei sanonut mitään. Pipopäinen vain tirskahti hermostuneesti.

Kuvakirja kertoo siitä, millaista on kun toiset lapset eivät ota mukaan leikkeihin ja miltä tuntuu kun oikein harmittaa, suututtaa, kiukuttaa tai kun on oikein hyvä mieli. Erilaiset tunteet tulevat pienelle kuulijalle tutuiksi Pikin kokemusten kautta. Samalla sekä lapsi että aikuinen oppivat keinoja selvitä tunnemylläköistä eteenpäin.

– Et sinä ole tyhmä, Piki kuiskasi ja työnsi kuononsa Ison lämpimän turkin uumeniin. Pikiä nolotti.
Iso halasi Pikiä tiukasti.
– Minä en olisi saanut suuttua niin kovasti. Mutta minullekin oli tullut paha mieli, Iso selitti.

Piki-kuvakirja on syntynyt osana Pienten lasten kiusaamisen ehkäisyhanketta (PIKI). Tunnekasvatuksen lisäksi kirjassa opitaankin tärkeitä vuorovaikutustaitoja: miten tutustutaan uusiin lapsiin, millainen on hyvä kaveri ja millainen taas ei. Katri Kirkkopellon upea kuvitus tukee hienosti kirjan vaihtuvia tunnelmia. Opaskirja Mun ja sun juttu (Tiina Haapsalo, Katri Kirkkopelto ja Laura Repo) syventää kuvakirjan teemoja ja tarjoaa käytännön työkaluja kasvatuksen ammattilaisille.

Tiina Haapsalo ja Katri Kirkkopelto ovat tuttuja myös v. 2013 ilmestyneen Molli-kuvakirjan ja opaskirjan takaa. Molli oli muuten tämän vuoden HelMet-kirjallisuuspalkintoehdokas.

 

Richard Jones (kuv.) ja Libby Walden (teksti): Tunteet (Lasten Keskus, 2016)

Tunteet

Tämä runollinen kuvakirja on kaunis kuin koru. Eri tunnetiloja havainnollistetaan kirjan aukeamilla kuvien, värien ja riimiteltyjen tekstien avulla:

Olen vihainen
Syvällä pinnan alla tulipätsi pulppuaa,
räiskyvää sulaa magmaa ympärilleen valuttaa.

 

Jenni Erkintalo: Millainen minä (Etana editions 2016)
Tässä yksinkertaisessa kuvakirjassa lapsi pääsee pohtimaan eri tunnetiloja ja ilmeitä. Miltä näytän, kun olen iloinen? Miltä näytän kun olen vihainen?

Millainen minä

Sanna Karlström, Marika Maijala (kuv.): Siilin laulu (S&S 2016, ilmestyy syyskuussa)
Herkkävireinen kuvakirja pienen pojan tunteista, menetyksestä ja elämän jatkumisesta.

Anna Härmälä: Suruposki (S&S 2016, ilmestyy syyskuussa)
Suruposken isoäiti on kuollut, ja Suruposki kaipaa häntä valtavasti. Kun isoäidin asuntoon muuttaa uusi perhe, pikku hamsteri poimii poskensa täyteen muistoja.

Suruposki

 

Kirjoja ystävyydestä, erilaisuudesta ja kiusaamisesta

 

Miikka Pörsti: Kaikkien juhla (Tammi 2016, kuvitus: Marika Maijala)

Kaikkien juhla

Miikka Pörstin esikoisteos on lasten romaani, jonka satiiri antaa aika osuvan kuvan nyky-Suomesta. Ennakkoluuloja, kateutta, kiusaamista ja ystävyyssuhteita käsittelevä kirja on hyvin ajankohtainen.

Kirja kertoo 8-vuotiaasta Kettu-Petteristä, joka on nimensä veroinen kettumainen poika. Kettu tekee jatkuvasti kepposia, nimittelee muita ja myös vähän kiusaa. Kettu on mielestään kaveriremminsä pomo. Kaikki muuttuu, kun rivitaloon muuttaa uusi irakilaistaustainen perhe. Mukana muuttaa myös perheen poika Muhis eli Muhammed, joka on Ketun mielestä jotenkin toooosi outo – puhuuhan Muhis oudolla murteella (=Salon murteella) ja osaa pomputella jalkapalloa paremmin kuin kukaan muu. Lisäksi Muhis tuntuu olevan kaikkien kaveri, mikä tietysti harmittaa Kettua vielä lisää. Keinoja kaihtamatta Kettu yrittää saada kavereiden huomion kääntymään takaisin itseensä.

Vaikka Kettu-Petteri on suoraan sanottuna aika kamala kakara, minua ilahdutti Pörstin suora, aito ja hauska tyyli, jolla hän kuvaa Kettu-Petterin sielunelämää:

Aamulla Kettu-Petteri herää ja tekee ensi töikseen kolttosen, sillä uni on pyyhkinyt edellispäivän kolttoskiintiön tyhjäksi. Hän menee vessaan ja nostaa kannen. Sitten hän pissaa. Mutta hän pissaa puolet ohi pöntöstä kylpyhuoneen lattialle.
Ei vahingossa, vaan koska siltä sattuu sillä hetkellä tuntumaan. (s. 16)

Täältä voi lukea, miten tarina Kettu-Petteristä on saanut alkunsa.

 

Katri Tapola ja Sanna Pelliccioni: Toiveretki (Myllylahti 2016)
Toiveretki on kuvakirja kolmen ystävyksen syksyisestä metsäretkestä. Pieni prinssisatu ja Pieni prinsessasatu – kirjoista tuttu Kaisa-prinsessa ja prinssiystävät Pauli ja Salama leikkivät, keräävät metsän antimia ja toivovat toisilleen mukavia asioita. Avarakatseisuuden puolesta puhuva kirja avautuu myös näyttelynä Taidetalo Pessissä 26.9.–27.10.2016. Moniaistisessa näyttelyssä lapset pääsevät esimerkiksi käymään ruusutarhassa, metsälammella, beduiiniteltassa ja lukunurkassa.

Toiveretki

 

Ystävyyttä ja erilaisuutta käsittelevien lastenkirjojen vankkumattomia klassikkoja ovat Pekka Töpöhäntä – kirjat. Töpöhännän seikkailuja on alettu viime vuonna julkaista uusina kuvakirjoina ja paksulehtisinä katselukirjoina. Åsa ja Michael Rönnin kirjoittamat seikkailut pohjautuvat alkuperäisiin Gösta Knutssonin tarinoihin. Ingrid Flygaren tekemät kuvitukset perustuvat Jan Gissbergin Pekka Töpöhäntä – elokuvista tuttuun alkuperäiskuvitukseen:

Pekka Töpöhäntä – uskalla olla kiltti (Gummerus 2015)
Pekka Töpöhäntä menee kouluun (2015)
Tervetuloa Pekka Töpöhäntä (2016)
Pekka Töpöhäntä viettää joulua (2016)

Pekka Töpöhäntä uskalla olla kiltti

 

Jeanne Willis ja Tony Ross: Pukkien pikku pila (Mäkelä 2016)
Kili Pukkinen löytää kännykän ja pitää sen salaa itsellään. Naapurin Vilpertin kanssa Kili alkaa näpsiä kuvia ja soitella pilasoittoja. Trolli Peikkolakin joutuu kaksikon kurjan pilanteon uhriksi. Hyvin ajankohtainen kuvakirja kännykän ja somemaailman käyttäytymissäännöistä. Kirja on esitelty Luetaanko tämä? – blogissa.

Pukkien pikku pila

 

Axel Scheffler: Uusi ystävä ja muut Pete ja Pulmu – kirjat (Mäkelä 2016)
Pienille lapsille suunnatun Pete ja Pulmu – sarjan uusimmassa kirjassa ystävykset saavat uuden leikkikaverin.

Ingrid Flygare: Liian pieni Putti ja Putti ja uusi ystävä (Tammi 2016)
Shetlanninponi Putti tuntee olonsa joskus liian pieneksi isojen hevosystäviensä seurassa.

Karma Wilson ja Jane Chapman: Kalle-karhu tahtoo lisää; Kalle-karhu sairastuu ja Kalle-karhun jouluyö (Karisto)
Sympaattisella Kalle-karhulla on paljon eläinystäviä, joista on apua monenlaisissa tilanteissa.

Hannu Hirvonen ja Virpi Penna (kuv.): Pullopostia tietenkin ja Päivä pulkassa (Karisto)
Ystävykset Mäyräkoira Eerik Eerikinpoika, kukkaishevonen Reima, pässi Päkä ja Alli Huuppanen seikkailevat näissä valloittavissa ystävyyttä käsittelevissä kirjoissa.

Päivä pulkassa

Pirkko Harainen ja Ulla Virkamäki: Rohkeasti vaan, Empo (Mäkelä 2016)
Hiljainen Empo joutuukin yllättäen olemaan puheliaan ystävänsä apuna, kun tämä on menettänyt äänensä. Empo huomaa, että katsomalla asioita toisesta näkökulmasta oppii ymmärtämään muita ja itseään paremmin.

Schoumburg, Andrea: Erilaiset ystävät (Mäkelä 2016)
Orava tykkää tammenterhoista ja kiipeilemisestä, lintu tykkää madoista ja lentämisestä. Erilaisuudesta huolimatta oravasta ja linnusta tulee parhaat ystävät.

Jessica Walton ja Dougal MacPherson (kuv.): Olen ystäväsi aina – tarina rohkeudesta ja rakkaudesta (Otava 2016)
Erkki-nalle haluaakin olla Elli-nalle, mutta ei oikein uskaltaisi kertoa sitä Tuomas-pojalle. Koskettava kuvakirja rajattomasta ystävyydestä.

Olen ystäväsi aina

Mila Teräs ja Ilona Partanen (kuv.): Aurinkolinnut (Karisto, ilmestyy syyskuussa)
Runollinen kuvakirja yksinäisyydestä, ystävyydestä ja ennakkoluulojen voittamisesta.

Elina Hirvonen ja Ville Tietäväinen (kuv.): Näkymätön (Lasten Keskus 2016, ilmestyy syyskuussa)
Palkittu tekijäkaksikko tarttuu tässä kuvakirjassa ajankohtaiseen aiheeseen: ulkopuolisuuden tunteeseen ja kiusaamiseen.

 

 

| Tallennettu kategorioihin lastenkirjallisuus, listaukset, Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Improvisaation matkoja: Länsimäki–Ohio–Tikkurila

pianoa saa soittaa

 

Syyskuu 2015, laatikon mallinen pikkukirjasto Länsimäessä, rähjäisen Siwan naapurissa. Kukaan ei puhu, kukaan ei välttämättä kuuntelisikaan. Ihmiset täällä haluavat olla rauhassa. Kalju mies aukaisee nuorten huoneen lasioven. Huoneen nimi on Zoom, vaikka sen ainoat kamerat sijaitsevat katossa, eikä niitä pääse edes käyttämään. Tietokoneita, sipsin murusia, äänenmurrosta. Graffitin yritys valkealla tiiliseinällä.

–Moi! Mitäs miehet? (seisahtunut hiljaisuus, tuijotusta)
–Mä oon Teemu.
–Ootsä täällä työharjoittelussa?
–Ööö.. tavallaan oon!
–Onks sulla vaimoja?
–Ei mulla ole vaimoja. Kaksi lasta on.
–Ootsä rasisti?
–En oo rasisti. Olen pianisti.

Kuusi pitkäraajaista teinipoikaa uppoutuu yhden puhelimen näyttöön. Keskustelu on näköjään päättynyt. Somalia, Marokko, Pakistan, Albania, Kosovo, Suomi. Pojat kasvavat kaikkialla kuin toukat perhosiksi, mutta vauhdin kehitys meneekin toisin päin: ensin on nauru, kirmaus ja jalkapallo, sitten hämmennys, raukeus ja tietokone – minkä jälkeen onkin jo ne pitkät raajat ja joitakin kaljuja aikuisia ympärillä, joilla on aina jokin projekti meneillään ja sitten ne häipyvät, kuka minnekin. Mutta miksi ne tulevat tänne Zoomiin? Mitä toikin äijä musta haluaa?

Huhtikuu 2016, Länsimäki. Kalju mies aukaisee saman lasioven ja alkaa heti soittaa sähköpianolla. Kappale ei ole tuttu, koska se on improvisaatiota. Pitkäraajaiset pojat pomppaavat sohvalta mukaan soittamaan controllerilla. Pisin heistä alkaa räpätä freestylea. Tässä vaiheessa tytötkin käyvät kääntymässä. Päivittäinen kuvio on toistunut jo yli puolen vuoden ajan. Kysymyksiä ei ole, on vain heti-tekemistä ja koko tämä improvisoitu leikkitodellisuus, jossa kukaan ei yritä.

Seuraava päivä. Utuinen Kelluntamusiikki leijuu Zoomissa. Sen voi ihan hyvin kuulla, vaikka sitä voi olla vaikeampi huomata. Pojat pelaavat koneilla. Kolmannen tunnin kohdalla ajattomuuden rikkoo teinin varovainen toivomus: –Hei, voisitsä soittaa jotain ammattimaisempaa?

Seuraava päivä. Tasainen pulssi, lisää epäloogisia harmonioita, mihinkään johtamatonta sointumattoa. Räppiä, testosteronia, kulttuurienvälistä nokittelua. Mutsis on, siskos on. Aina joku tönii. Abdi haluaa tuottajaksi ja yhdessä syvennymme beatin syntyyn.

–Voisko musta oikeesti tulla tuottaja?
–Ihan varmasti voi!
–Siis oikeesti? Onks tää biitti sun mielestä hyvä?
–Sehän on loistava. Nyt soitetaan yks tunti sen päälle!

Elokuu 2016, Columbus, Ohio. Kirjastoalan kattojärjestön konferenssi IFLA. On aika esitellä tuoreita käytäntöjä. What? Siis Suomessa improvisoidaan musiikkia kirjastossa? Kansainvälinen yleisö supisee kun vihreä lelupiano kaivetaan esiin. Salin täyttää epäjohdonmukainen humppa.

Syyskuu 2016, Tikkurila. Kirpeä aamuaurinko kiipeää I-junan ikkunaan. Miestä hymyilyttää. Länsimäestä alkanut pilottikokeilu onnistui yli odotusten, nyt testikenttä laajenee. Valtava Kekkosen aikainen tiski irtosi jo Tikkurilan kirjaston musa- ja mediaosaston lattiasta, mutta näkyvämpi muutos roikkuu ilmassa: musapallerot, karaoke, suuntaava äänentoisto, soundiboksi, liukuvat Kelluntamusiikkipajat, lava…

Kovaäänistä hykertelyä. Musa- ja mediaosastomme uudistuu kunnolla!

Teemu Kide
Leikkijä, osa Tikkurilan musa- ja mediaosaston uudistamistiimiä
teemu.kide@vantaa.fi

| Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Sommaren är kort

Tomas Ledinin iloisen letkeä Sommaren är kort muistuttaa meitä siitä, että kesästä kannattaa nauttia kun sitä vielä riittää. Useat ovat jo joutuneet palaamaan takaisin työpaikailleen, sillä yli kolmannes suomalaista lomailee heinäkuussa. Olo voi aluksi olla haikea, mutta parissa viikossa rytmi yleensä palautuu tavanomaiseen ja työstä voi taas nauttia. Kesälomalla viipyilevää mieltä voisi helliä ajatuksia herättävillä esseekokoelmilla tai vinkeillä, joilla arkielämän laatua ja työssä jaksamista voi parantaa.

 


Rakkaus, onnellisuus, hyvä elämä


Tommi Melender: Onnellisuudesta  – esseitä
(WSOY 2016)

Onnellisuudesta

Tommi Melenderin omista ajatuksista, kokemuksista ja laajasti kaunokirjallisuudesta ammentavat esseet kritisoivat aikamme onnellisuusteollisuutta. Melenderin mukaan itsetutkiskelun ei tarvitse olla narsistista sisäänpäin kääntymistä, vaan omakohtainen voi olla yleispätevääkin. Helena Miettisen arvio kirjasta Savon Sanomissa.

 

Bell Hooks: Rakkaus muuttaa kaiken (Niin & näin 2016)

Rakkaus muuttaa kaiken

Nimimerkillä bell hooks kirjoittava amerikkalainen Gloria Jean Watkins on feministi ja sosiologi. Bell hooks lähestyy rakkauden teemaa omista lähtökohdistaan käsin, mutta tarkastelee aihetta myös edustamiensa tieteenalojen näkökulmasta. Bell hooksin laajasta tuotannosta on aiemmin suomennettu Vapauttava kasvatus (Kansanvalistusseura 2007). Anna Pöysän arvio Rakkaus muuttaa kaiken  -teoksesta Image –lehden blogissa.

 

Siri Hustvedt: Elää, ajatella, katsoa (Otava 2016)

Elää, ajatella, katsoa

Esseekokoelmansa alkulehdillä kirjailija toteaa, että teoksen laajaa aihepiiriä yhdistävä teema on se mitä merkitsee olla ihminen.  Esseet ovat syntyneet kuuden vuoden aikana. Hustved kertoo halunneensa hyödyntää teksteissään monien eri opinalojen oivalluksia, sillä ihmisen todellisuus on liian monimutkainen selitettäväksi yhdellä teoreettisella mallilla. Kaisa Järvelän kirja-arvio teoksesta Aamulehdessä.

 

Jaksamista arkeen ja työelämään

 

Sanna Wikström: Hyvän elämän reseptit – oivalluksia arjen keskelle (Readme 2016)

Hyvän elämän reseptit

Hidasta elämää – hyvinvointisivuston perustajan ja hyvinvointikouluttaja Sanna Wikströmin teoksesta Hyvän elämän reseptit on tullut jo toinen laajennettu painos. Kustantajan mukaan kirja ”sisältää kirjoituksia tavallisesta arjesta ja sen oivalluksista, jotka ottavat lukijansa lempeästi mukaan makustelemaan omaa elämää, sen karvaita kohtia ja makeimpia hetkiä”.

 

Krisse Lipponen, Anneli Litovaara ja Antero Katajainen: Voimaa – hyvän elämän polku (Duodecim 2016)

voimaa

Työhyvinvointiin perehtyneiden terveydenhuollon ammattilaisten opas parempaan elämään. Kirja rakentuu tutkimustiedon ja kirjoittajien pitkän kokemuksen varaan. Lukija voi poimia teoksesta itseään kiinnostavia teemoja:

  • Opas hyvän elämän rakentamiseen
  • Haasteina hyvän elämän polulla
  • Hyvä elämä – hyvinvointia, onnellisuutta ja kukoistusta
  • Vahvuudet
  • Mindfulness voimanlähteenä
  • Itsemyötätunto
  • Resilienssi eli vaikeuksista selviämisen kyky

Kirjan harjoitusten avulla voi aktiivisesti auttaa itseään voimaan paremmin. Kirja on uudistettu laitos samojen tekijöiden aiemmin ilmestyneestä Voimavarat käyttöön -teoksesta.

 

Karita Palomäki ja Juha Siira: Kehon viisaat viestit – vapaaksi kivusta, stressistä ja kuormittavista tunteista (Kirjapaja 2016)

Kehon viisaat viestit

Karita Palomäki on psykofyysinen fysioterapeutti ja Juha Siira kipupsykologi ja psykoterapeutti. Kehon viisaat viestit auttaa lukijaa ymmärtämään ja kuuntelemaan oman kehon viestejä stressaavassa maailmassamme. Kirjan esipuheessa tekijät suosittelevat, että teosta luetaan kolmannesta luvusta alkaen järjestyksessä, sillä ”luvusta käynnistyy prosessinomainen, etenevä polku”. Kirjan sisältö:

  • Stressin monet puolet
  • Tunteiden, stressin ja kivun yhtälö
  • Tiedosta ja tunne kehosi
  • Vapauta stressi ja kipu kehosi kautta
  • Työskentele tunteittesi kanssa
  • Avaa kivun syvempi merkitys itsellesi

 

Mats & Susan Billmark: Elä enemmän, stressaa vähemmän  (WSOY 2016)

Elä enemmän, stressaa vähemmän

Ruotsalaisen pariskunnan omiin kokemuksiin perustuva opas kaikille stressistä ja murehtimisesta kärsiville. Lainaus kirjan esipuheesta: ”Kunpa meillä olisi ollut tämä kirja, kun meillä meni huonosti! Nyt se on tässä! Toivomme, että siitä on apua monille ihmisille, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa kuin me olimme: emme ymmärtäneet, että meidän oli pakko nousta ylös ja miettiä, mitä meille oli oikeastaan tapahtumassa.”

 

Harri Virolainen & Ilkka Virolainen: Mielen voima – mielen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin (Viisas elämä, Basam Books 2016)

Mielen voima

Kauppatieteen tohtorit Harri ja Ilkka Virolainen kertovat kirjassaan miten tunteilla ja ajatuksilla voi vaikuttaa omaan terveyteensä.

 

 

| Tallennettu kategorioihin Kesä, Kesäbiisit, tietokirjat, Yleinen | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Summertime

Keskiviikkona 27.7. vietettävän Unikeonpäivän kunniaksi Summertime kappale johdattelee viikon aiheeseen: uni ja unettomuus.  Summertimen ovat levyttäneet monet tunnetut artistit. Erilaisia versioihin voi tutustua vaikkapa The song ”Summertime” sivustolle koottujen linkkien avulla. Slideshowssa esitellään Summertime kappaletta lyhyesti. Kirjavinkkeissä tietoa unesta ja unettomuudesta.

 

Smart Slider with ID #3 does NOT EXIST or has NO SLIDES!

Usage: WordPress Shortcode

 

Naantalissa Unikeonpäivää on vietetty jo 1880-luvulta asti. Ylen arkistossa Unikeot Naantalin auringon alla on poimintoja meneiltä vuosilta.

Leikkimielisessä tapahtumassa valitaan vuoden unikeko, joka perinteen mukaan nimitetään tehtäväänsä heittämällä hänet veteen.

Kun uni ei tule

Unettomuus on suomalaisten moderni kansantauti.  Tilapäisiä uniongelmia on monen aikuisen elämässä, mutta noin 10-15 prosenttia suomalaisista kärsii unettomuudesta kroonisesti.   Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti, mutta keskimäärin tarvitsemme 7-8 tunnin yöunet ollaksemme toimintakykyisiä ja virkeitä.

Kevyessä unessa ihminen on valveen ja unen välimaastossa – hän torkkuu. Syvässä unessa aivot ja elimistö nukkuvat ja ihmisen elimistö palautuu fyysisestä rasituksesta. REM-unen aikana nähdään suurin osa unista, mutta silloin tapahtuu myös oppimista ja mieleen painamista.

Unettomuudesta verkkosivuilla:

Unettomuuden hoitosuositukset Duodecimin Käypä hoito -sivulla.
Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttusen artikkeli unettomuudesta Duodecimin sivuilla.
Uniliitto ry
Helsingin uniklinikka

Tietokirjallisuutta unettomuudesta

Tässä listauksessa on mukana vuoden 2016 aikana ilmestyneitä uutuuksia, mutta kannattaa katsoa vanhempiakin aiheesta ilmestyneitä tietokirjoja.

Laura Andersson: Voit nukkua – kuinka opetin vauvani nukkumaan ja kuinka se muualla tehdään (Atena 2016)

Voit nukkua

Lapsiperheessä hyvä yöunen eteen täytyy tehdä määrätietoista työtä jo vauvan ensimmäisistä viikoista alkaen. Helsinkiläinen kustannustoimittaja Laura Andersson on tutustunut univaikeuksiin omien kokemustensa, alan kirjallisuuden ja uniasiantuntijoiden kautta.  Kirjan tietoja kootessaan hän havaitsi, että tiedon hakeminen Suomen ulkopuolelta on hyödyllistä. Monet vauvat, jotka nukkuivat yhtenäisiä yöunia, asuivat muualla kuin Suomessa.  Kirjan käytännöllisten neuvojen avulla voi valvomiskierrettä lähteä katkaisemaan.

Leeni Peltonen: Valvomo – kuinka uneton oppi nukkumaan (Otava 2016)

Valvomo

Kotilieden päätoimittajana pitkään työskennellyt journalisti Leeni Peltonen kirjoittaa unettomuudesta asiantuntevasti. Kirjassa on paljon tietoa unettomuuden syistä ja hoidosta. Asiatiedot on koottu näppärästi tietoiskuiksi lukujen loppuun. Lukijan kannalta merkittävää ovat myös Leeni Peltosen omat kokemukset. Koko ikänsä unettomuudesta kärsineenä hän haluaa tarinallaan antaa toivoa kohtalotovereilleen: nukkumaan voi oppia aikuisenakin. Leeni Peltosen tarina on kuin jännittävä salapoliisikertomus, jonka lopussa syylliset paljastuvat. Unettomuudesta ei ehkä pääse eroon helpoilla konsteilla, mutta lohdullista on se, että unenlaatua voi parantaa.

Arlene K. Unger: Uni – 50 helppoa harjoitusta, joiden avulla pääset eroon unettomista öistä (Docendo 2016)

Uni

Amerikkalaisen psykiatrin ja hyvinvointivalmentajan Arlene K. Unger rentoutumisharjoituksia.

Hanna Lehtonen: Väsynyt äiti – apua uupumukseen ja unettomuuteen (BoD – Books on Demand 2016)

Väsynyt äiti

Kahden lapsen äiti ja tiedottaja Hanna Lehtonen kertoo uupumuksesta ja unettomuudesta oman selviytymistarinansa. Kotivinkki -lehden haastattelussa ” Suoritin äitiyttä niin että romahdin” hän kertoo kirjansa taustalla olleesta elämäntilanteesta.

 

Yöstä ja nukkumisesta lastenkirjallisuudessa

Laura Ertimo, Satu Kontinen: Yö – kirja unesta ja pimeän salaisuuksista (Myllylahti 2016)

Yö

Laura Ertimon kirjoittamassa ja Satu Kontisen kuvittamassa lasten tietokirjassa kerrotaan hauskasti yöstä ja nukkumisesta. Mustavalkoinen kuvitus on upea ja miellyttää myös aikuisen silmää! Arja Kivipellon arvio kirjasta Helsingin Sanomissa.

 

Jory John & Benji Davies: Pää tyynyyn! (Karisto 2016)

Pää tyynyyn

Pää tyynyyn! on Jory Johnin viehättävä ja viihdyttävä tarina väsyneestä karhusta, joka ei pääse nukkumaan. Naapurin pirteä ja seuraa vailla olevan ankka häiritsee häntä juuri silloin kun hän on nukahtamaisillaan. Benji Davisin pelkistetyssä kuvituksessa on käytetty harkittua ja rajattua väripalettia. Suomennoksen on tehnyt Roope Lipasti. Vähän tekstiä sisältävä kuvakirja voisi toimia vaikkapa iltasatuna.  Nukkumisen tärkeys havainnollistetaan lapselle: unta vaille jäänyt karhu muuttuu äreäksi.

 

| Tallennettu kategorioihin Kesä, Kesäbiisit, listaukset, tietokirjat, Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Stressitöntä lomaa

Järjestelmä tarpeeksi on mua lypsänyt.
Luulen, että aika alkaa olla kypsä nyt.

 

Näillä sanoilla alkaa Juha Vainion kappale Käyn ahon laitaa. Kappale on tehty jo v. 1979, mutta sen sanoma puhuttelee arjen oravanpyörässä juoksevan ihmisen tuntoja edelleen.

 

 

Tulkaa viekää sitten vaikka tuhkat pesästä,
mut’ minä nautin kesästä.

 

Mutta entäs jos loma ei tunnukaan lomalta? Perheellisellä voi olla vapaata töistä, mutta lapsiperheen arki iloineen ja kiukkuineen jatkuu silti lomallakin. Jos kesään tulee vielä ahdetuksi liikaa odotuksia ja suunnitelmia, voi siitä tulla yhtä suorittamista. Mikä avuksi? Tässä muutamia vinkkejä rennompaan perhe-elämään, jotta lomakin tuntuisi lomalta.

 

Psykoterapeutti Maaret Kallion Lujasti lempeä (WSOY)– kirja antaa hyvät eväät rennompaan ja armollisempaan elämään. Kallio on tuttu monista TV-ohjelmista ja HS:n Lujasti lempeä – blogista. Kirja jatkaa hänen tutuksi tulleella sujuvasanaisella ja saarnaamattomalla tyylillään.

Lujasti lempeä

Lujasti lempeä ei ole suurta elämämuutosta lupaileva self help – kirja. Se pistää lukijan pohtimaan oman elämänsä kipupisteitä tyrkyttämättä oikeita ratkaisuja. Jotta muutoksia tapahtuu, itselle pitää olla lempeä, mutta myös sopivasti vaativa. Kallio korostaa, että hyvinvointi perustuu omien rajojen ja elämän epätäydellisyyden hyväksymiseen:

Elämä on. Piste. Ei muuta, se vain on. Se ei ole aina mahtavaa, hyvää, onnellista, karmeaa, kärsimystä, mieletöntä, huikeaa, eikä kipeää – se vain on. Elämän ja ihmismielen virittäminen onnellisuuden ansaan tai myönteisyyden vaatimukseen taistelee voimakkaasti niiden perusluontoa vastaa.

Lomakin on vain elämää, joten turhat paineet on syytä heittää romukoppaan.

 

 

 

Käyn ahon laitaa, minä ilman paitaa.
Ei estä kukaan, kun matkaa teen.

 

 

Tavalliseen lapsiperheen päivään mahtuu tunteita laidasta laitaan ja pinna kiristyy joskus niin vanhemmilta kuin lapsiltakin. Elina Kauppilan kirja Kamalan ihana päivä – lasten mindfulness (Viisas elämä, 2016) opettaa tärkeitä tunnetaitoja lapsille ja siinä ohessa myös aikuisille.

Kamalan ihana päivä

Kirja alkaa tarinalla Meinin ja hänen äitinsä päivästä, johon mahtuu monta lapsiperheille tuttua harmin aihetta: Meinille ei maistu aamiainen, pukeminenkin takkuaa jne. Hankalalta tuntuvat tilanteet ratkeavat kuitenkin leikin ja hyväksyvän läsnäolon keinoin. Päivästä tulee hyvä kiukkuineen kaikkineen.

Kirjan toinen osa koostuu harjoituksista, joilla läsnäoloa ja tunnetaitoja voi harjoitella yhdessä lapsen kanssa. Kehotietoisuutta, rauhoittumista, läsnäoloa ja havainnointia opettavat harjoitukset ovat helposti toteutettavia. Läsnäoloa voidaan harjoitella esimerkiksi tutkimalla ympäriltä löytyviä värejä tai kuuntelemalla ympäristön ääniä. Lapsen kiukkuinen olo voi puolestaan talttua, kun kiukku kuvitellaan eläimeksi, joka lähetetään pois.

Kauppilalta ilmestyy syksyllä toinen samaa aihetta käsittelevä kirja: Ihana perhe – tietoisen vanhemmuuden ABC (Viisas Elämä).
Kamalan ihana päivä -kirjaan sisältyy satuhieronta-harjoitus. Aiheeseen voi tutustua myös Sanna Tuovisen kirjassa Satuhieronta – läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa (WSOY, 2014).

 

 

 

Elämä tää on vain sattumalta saatua,
mutta stressin uhrina ois synti kaatua.

 

 

Parisuhdekin voi olla koetuksella, kun lomalla ollaan tiiviimmin yhdessä kuin arkena. Janna Rantalan kirja Parintaju – parisuhde lapsiperheessä selvittää, miten parisuhteen dynamiikka toimii. Kirjan lukeminen auttaa kehittämään omaa parintajua, eli kykyä nähdä parisuhteen toistuvia vuorovaikutuskuvioita, omaa osuutta niiden syntymisessä sekä tilanteen vaikutusta lapseen:

Parintajuinen suhde suostuu sisältämään osan siitä, mihin minä en tässä elämässä riitä. Mitä kaikkea suhteemme on, vaikka minä en ole tai sinä et ole? Mitä suhteemme voi antaa anteeksi, vaikka minä en voi? Mihin kaikkeen olen pystynyt suhteemme kautta, mutta yksin en?

Parintaju

Kannattaa tutustua myös Sami Minkkisen kirjaan Havaintoja parisuhteesta (Kosmos, 2016), joka kuvaa hauskasti ja osuvasti parisuhdearkea. Kirja perustuu samannimiseen blogiin.

 

 

 

Siellä missä käki vielä kehtaa kukkua,
siellä sammalvuoteella on hyvä nukkua.

 

 

Kaunokirjallisuuden lukeminen tekee tunnetusti hyvää. Näissä kirjoissa on ajatuksia ja pohdittavaa kenelle tahansa hyvästä kirjallisuudesta nauttivalle, mutta perheellisille ne voivat tarjota myös vertaistukea:

 

Unisammakko

Inga Röning: Hippiäinen (Tammi, 2015) ja Unisammakko (Tammi, 2016)
Hippiäinen on hilpeä raskausajan romaani esikoistaan odottavasta Kreetasta. Unisammakossa tarina jatkuu vauva-arjen parissa. Kummatkin romaanit tarjoavat hauskaa ja koskettavaa vertaistukea.

Ina Westman: Syliin (Kosmos 2016)
Episodiromaanissa käsitellään naisen elämän kulmakiviä: lapsen odotusta, synnytystä, parisuhdetta sekä perheen ja työn välillä tasapainoilua. Tarinat kertovat siitä, kun kaikki ei sujukaan niin kuin on odotettu.

Elina Loisa: Rajantakaiset (Tammi, 2016)
Salome ja Leo olivat joskus erottamattomat, mutta nyt perheenisä on sulkeutunut kellariin tietokoneen ääreen ja sulautunut osaksi pelimaailmaa. Äiti pyörittää lapsiperheen arkea yläkerrassa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Miten tähän on päädytty?

Vesa Haapala: Karhunkivi (Otava, 2016)
Varhaisteini-ikäinen poika oireilee ja perheen voimat ovat loppumassa. Samalla Vantaan kaupunki säästää erityisopetuksesta, ja isä käy taistoon virkamieskoneistoa vastaan. Neuvoton isä pakenee kesämökkitontille, jota hän raivaa rakennusprojektia varten. Vahvasti tästä ajasta kertova romaani on vantaalaisen Vesa Haapalan esikoisromaani. Haapala on tullut aiemmin tunnetuksi runoilijana.

 

Kun aika loppuu

Elina Hirvonen: Kun aika loppuu (WSOY, 2015)
Kirjailijan mukaan romaani on saanut alkunsa kolmesta kysymyksestä: ”Mitä tapahtuu vanhemmalle, jonka lapsi tekee jotain pahaa? Mitä tapahtuu meille kaikille, jos emme reagoi ilmastonmuutokseen ajoissa? Miten voimme säilyttää uskon siihen, että maailmaa voi muuttaa?”

Petri Vartiainen: Isäasentoja (Otava, 2014)
Novellien ja esseiden välimaastossa liikkuva esikoisteos käsittelee sitä, millaista on olla mies ja isä nykypäivän perheessä.

 

Himaset kaikki kotona

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Himaset – Kaikki kotona? (Otava, 2015)
Himaset-sarjakuva kuvaa lapsiperheen arkea hulvattomasti ja usein hyvin todenmukaisesti. Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi siskokset Emmi ja Elina.

Rick Kirkman & Jerry Scott: Täytyykö minun taas huutaa?! (Egmont, 2015)
Jo vuodesta 1990 asti julkaistu Baby Blues-sarjakuva kertoo humoristisesti kotiäidin, kolmen lapsen ja töissä käyvän isän arjesta.

Adam Mansbach ja Owen Brozman (kuvitus): Nyt vittu syö (Into, 2015) ja Nyt vittu nukkumaan (Into, 2012)
Armottoman rehellistä huumoria useimmille vanhemmille tutuista ongelmista.

 

Hyvää ja rentouttavaa lomaa kaikille!

 

 

Vain suvituulen minä kutsun kuulen.
Se ottaa mukaan mun uudelleen.

 

 

p.s. Tämän artikkelin väliotsikot on lainattu Käyn ahon laitaa -kappaleesta. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi kokoelmasta Hits – kesän parhaat (F-kustannus, 2009).

 

| Tallennettu kategorioihin Kaunokirjallisuus, Kesä, Kesäbiisit, Kesälukemista, Musiikki, tietokirjat, Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Lainavinkkejä lasten kesään

Uimista, kavereiden kanssa leikkimistä, mökkeilyä, matkailua… Kesäpäivät hupenevat helposti monenlaisissa leikeissä ja puuhissa, mutta myös lukemiselle kannattaa jättää aikaa. Lukemalla voi myös osallistua Helmet-kirjastojen hauskaan Kesän lukubingoon!

Tämä luku-, kuuntelu- ja laulupaketti sisältää kokonaiset neljätoista kesäistä lainavinkkiä: yhdeksän lastenkirjaa ja viisi musiikkivinkkiä. Kirjat sopivat sekä itsekseen että yhdessä ääneen luettaviksi ja niihin sisältyy myös lukubingovinkkejä.

Ja hei, kannattaa lukea loppuun asti, sillä viimeisessä osuudessa Matilda ja Sara kertovat omasta suosikkikappaleestaan.

 

Mökkielämää

 

Lauri Hirvonen: Inka ja saunaflamingo (Mäkelä, 2016), kuvakirja

Inka ja saunaflamingo

Inka on utelias leikki-ikäinen tyttö, joka viettää kesäpäivää mökillä äidin ja isän sekä mummin ja papan kanssa. Pienen tytön silmin nähtynä kesäpäivään mahtuu paljon mieltä askarruttavia asioita. Mummi kertoo Inkalle jännittäviä juttuja omasta lapsuudestaan ja yhdessä he ihmettelevät ympäröivää maailmaa.

Lauri Hirvonen kuvaa oivaltavasti pienen tytön ja mummin välistä jutustelua. Kuvitus on raikas ja kirja on täynnä kesäistä tunnelmaa. Kirjaan sisältyy myös ohje hauskaan valotemppuun.

Lukubingovinkki: Inka viihtyy kirjassa vintille rakennetussa majassa, joten lue tämä kirja omassa majassasi. Rakenna sellainen yhdessä aikuisen kanssa esimerkiksi tyynyistä ja peitoista.

 

Kesänviettoa ennen vanhaan

 

Mauri Kunnas: Kesä Koiramäessä (Otava, 2015), tietopitoinen kuvakirja

Kesä Koiramäessa

Kunnaksen yksityiskohtia pursuilevat ja hauskat Koiramäki-kirjat ovat viihdyttäneet monen ikäisiä lukijoita jo vuosikymmenten ajan. Uusimmassa kirjassa päästään tutustumaan vanhan ajan maalaiskesään, kun kaupunkilaislapset tulevat viettämään kesää Koiramäkeen.

Kirjaa lukiessa tutuksi tulevat vanhan ajan kesäiset leikit, tavat, perinteet ja juhlapäivät kesäkuun alusta elokuun loppuun. Samalla tutustutaan myös kesäiseen luontoon. Mutta mitenkähän lasten ja rovastin käy, kun he joutuvat jäämään yöksi saareen ukkosmyrskyn vietyä heidän veneensä?

Lukubingovinkki: Huomasitko, että Koiramäen lapsilla ei ole kenkiä? Lue tämä kirja siis paljain jaloin!

 

Pelottava pimeys

 

Lena Frölander-Ulf: Minä, Muru ja metsä (S&S, 2016), kuvakirja vähän isommille lapsille

Minä Muru ja metsä

Illat ja yöt ovat vielä valoisia, mutta kesän kääntyessä kohti loppuaan ne muuttuvat yhä tummemmiksi. Pimeä metsä voi olla pelottava paikka niin pienille kuin isoillekin ihmisille.

Pelkään merta. Pelkään tuulta. Pelkään metsää. Mökillä käydään metsäpissalla. Olen pidätellyt tosi pitkään.

Näin ajattelee pieni ihminen, mutta pitäähän pissalla lopulta käydä. Onneksi mukaan tulee Muru-koira. Metsän rapinat ja ripinät ja pimeydessä erottuvat liikkeet pistävät kulkijan mielikuvituksen liikkeelle. Monenlaisia otuksia tulee vastaan, kuten surullinen Näkki ja vuorenpeikko Gargatuula.

Minä, Muru ja metsä on hyvin synkkäsävyinen kuvakirja, mutta upea sellainen. Eikä se ole pelkästään synkkä, sillä tarkkasilmäinen lukija erottaa pimeässä metsässä monia hauskoja yksityiskohtia ja loppujen lopuksi pimeydessä on paljon myös kaunista.

Kirjan erikoiseen kuvitustekniikkaan voi tutustua kustantajan Youtube-videossa.

Lukubingovinkki: Rohkeimmat voivat lukea tämän kirjan taskulampun valossa.

 

Seikkailuja vesillä

 

Henrika Andersson: Nauvo-Auvo aalloilla (S&S, 2016), saturomaani

Nauvo-Auvo aalloilla
Pehmonalle Nauvo-Auvo leluystävineen on pulassa. Sen ihmisperheeseen on hankittu kissa, jonka hampaisiin lelut joutuvat yksi toisensa jälkeen. Ystävykset päättävät lähteä pakomatkalle kohti Nauvoa, jossa on perheen idyllinen kesäpaikka.

Nauvo-Auvo, leopardi Lala, käärme Käkriäinen ja marsu Frille suunnistavat sateessa ja myrskyssä kohti rantaa. Onnekkaasti ne päätyvät kahden ystävällisen naisen Ellin ja Piin purjeveneeseen. Alkaa meriseikkailu kohti Nauvoa, jonka aikana Nauvo-Auvo yrittää parhaansa mukaan pitää huolta ystävistään. Pääsevätköhän ne koskaan perille Nauvoon?

Pehmonalle on seikkaillut aiemmin kahdessa kirjassa: Nauvo-Auvon oma kirja (Tammi, 2007) ja Nauvo-Auvo, mun amour (Schildt & Söderström, 2013).

Lukubingovinkki: Tämä merihenkinen kirja sopisi hyvin luettavaksi veden äärellä.

 

Timo Parvela: Paten kalastuskirja (Tammi, 2016) myös äänikirjana, seikkailuromaani

Paten kalastuskirja

Ella ja kaverit – kirjasarjasta tuttu Pate pääsee kolmannessa kirjassaan kalareissulle Norjaan isänsä, isän kaverin Riston ja tämän (pöljän) tyttären Senjan kanssa. Kalareissusta tulee vähän jännittävämpi, kuin Pate on osannut arvata. Pate heräilee öisin kummallisiin tärähdyksiin, vanhasta kalakirjasta on revitty pois sivuja ja isä ja Risto käyttäytyvät oudosti. Luvassa on huima ja ratkiriemukas lukuseikkailu!

Aiemmat Pate-kirjat: Paten aikakirjat (2014), Paten jalkapallokirja (2015)

Lukubingovinkki: Kuuluuko Timo Parvela sinunkin lempikirjailijoihisi? Tämä on myös tosi hauskaa ääneenluettavaa.

 

Minkälainen on särki? Entäs simppu? Mikä kala on kaikista hurjimman näköinen?

Suomessa on paljon järviä, joten kaloihin tutustuakseen ei tarvitse lähteä kovin kauas – ei ainakaan Norjaan asti! Mökkirannalla voi koittaa kalaonneaan mato-ongella ja kalanpoikasten uiskentelua voi seurata vaikka laiturilla makoillen. Eri kalalajeihin voi tutustua helposti Suomen kalat (Nemo, 2015) tai Suomen kalojen tunnistusopas (Nemo, 2016) – kirjojen avulla. Kirjojen kalakuvat on muuten piirtänyt todella taidokkaasti Sakke Yrjölä, jonka kalakuvia on esillä myös Luonnontieteellisen keskusmuseon kahvilan näyttelyssä 7.6.–18.8.2016.

Suomen kalojen tunnistusopas

Lukubingovinkki: Kalakirjat ovat sekä tietokirjoja että eläimistä kertovia kirjoja.

 

Jalkapallohuumaa

 

John Andrews: Jalkapallon maailma – kuvitetut jalkapallofaktat (Readme, 2016), tietokirja
Jalkapallon EM-kisat kuuluvat sekä pienten että isojen palloilijoiden kesään. Penkkiurheiluturnaukseen voi virittäytyä vaikkapa tämän kirjan avulla. Lukuisista faktoista ja tilastoista selviää mm. kuka pelaaja on saanut eniten punaisia kortteja tai kuka on laukonut eniten maaleja vasemmalla jalallaan.

Jalkapallon maailma

Lukubingovinkki: Lue tämä kirja salaa ja yllätä ystäväsi tai perheesi jalkapallotiedoillasi!

 

Ihmeelliset mehiläiset

 

Reetta Niemelä, Sanna Pelliccioni ja Mia Rönkä: Nähdään majalla, pörriäisagentit (Sammakko, 2016), kuvakirja + tietokirja

Nähdään majalla, pörriäisagentit

Anna, Kaamanen, Hamid ja Uni pääsevät kesälomallaan tutustumaan mehiläisten elämään Pitkästen pappojen avustuksella – heillä kun on ihan oikea mehiläistarha. Kaveruksista tulee pörriäisagentteja, jotka auttavat mehiläisiä kesän edetessä mm. rakentamalla niille pesiä ja istuttamalla kasvimaan.

Kun tämän kirjan on lukenut, ymmärtää miten tärkeitä mehiläiset ja muut pörriäiset meille ihmisille ovat. Teos on kuvakirjan ja tietokirjan yhdistelmä, jossa tarina etenee vasemman puoleisilla sivuilla ja oikeanpuoleisille sivuille on koottu tietoa mehiläisistä ja niiden hoidosta ja käyttäytymisestä. Kirjan neuvoilla kuka tahansa voi ryhtyä pörriäisagentiksi!

Lukubingovinkki: Kirja on keltainen!

 

Kesäisiä runoja

 

Elina Kynsijärvi ja Benjam Pöntinen (valokuvat): Loruja kotieläimistä (Maahenki, 2016), runokirja + kuvakirja

Loruja kotieläimistä

Tämän kirjan hauskoja runoja lukiessa pääsee tutustumaan moniin maatilan eläimiin ja elämään maatilalla. Runojen kautta tulee tutuksi esimerkiksi se, että kalkkunan pää vaihtaa väriä ja se, että lehmät lypsetään nykyään eri tavalla kuin ennen. Hienot eläin- ja maisemavalokuvat pääsevät oikeuksiinsa suurina, sivun tai aukeaman kokoisina kuvina. Kauniisti ja selkeästi tehty kirja, jota on ilo katsella ja lukea.

 

Musiikkia kesään!

 

Hannele Soljander-Halme (toim.): Lasten oma lauluvuosi (kirja + CD), (Lasten Keskus, 2016)

Mikä olisi sopiva laulu esimerkiksi juhannukseksi tai Unikeonpäiväksi? Vuodenkiertoa ja erilaisia juhla- ja merkkipäiviä seuraavaan laulukirjaan on koottu sekä perinteisiä että uusia lauluja yhdessä laulettavaksi. Mukana tulevalla CD-levyllä on kaikki kirjan uudet laulut ja osa perinteisistä lauluista.

Lasten oma lauluvuosi

 

Virpi Kari (toim.): Lasten oma laulukirja (F-kustannus, 2016)

Kuvitetusta laulukirjasta löytyy 120 tunnettua lastenlaulua, kuten esimerkiksi: Pienen pieni veturi, Ihme ja kumma, Pikkuiset kultakalat, Hans vili, Lounatuulen laulu… Kaikkien tuntemia lauluja on hauska laulella vaikkapa automatkalla.

Lasten oma laulukirja

 

Muumiperheen lauluretki (kirja + CD) – sävellykset Soili Perkiö, sanoitukset Hannele Huovi, kuvittaneet Riina ja Sami Kaarla (Tammi, 2014)

Tämä on laadusta tinkimättä ja suurella sydämellä tehtyä lastenmusiikkia. Muumilaakson asukkaista kertovista kappaleista tulee helposti niin perheen pienimpien kuin isompienkin suosikkeja. Tunnelmallisesti kuvitettu kirja toimii lisäksi niin nuottikirjana, runokirjana kuin kuvakirjanakin.

Kappaleiden mukana mennään tunnelmasta toiseen. Lauluissa tavataan mm. yksinäinen pieni myttyrä mörkö, hurjia Hattivatteja ukkosella, rohkaistutaan Nipsun kanssa sekä iloitaan Pikku Myyn kanssa. Levy valittiin vuoden lastenlevyksi 2014.

Muumiperheen lauluretki

 

Yökyöpelit – sävellykset Anna-Mari Kähärä, sanoitukset Laura Ruohonen (VLMedia, 2015)

Allakka pullakka munamakaroni, laulaa paksu Paco ja höyryy mikrofoni: Ooooo makaroni!

Tämä levy pursuaa hulvattomia sanoituksia ja hienoja ja oivaltavia sävellyksiä! Muuta ei voi odottaakaan, jos on jo tutustunut Laura Ruohosen hauskoihin runokirjoihin Allakka pullakka ja Yökyöpelit, joista laulujen sanat ovat peräisin. Yökyöpelit on tullut tutuksi myös TV-ohjelmana, jonka niin ikään voi lainata kirjastosta! Levy valittiin vuoden lastenlevyksi 2015.

Yökyöpelit

Lukubingovinkki: Voit lukea Yökyöpelit ja Muumiperheen lauluretken myös runokirjoina.

 

Matildan ja Saran lempikappale

Reippaat laulajatytöt Matilda ja Sara esittävät videolla oman lempikappaleensa, joka on Meidän uusi vauva. Tämä ja 15 muuta Pentti Rasinkankaan suosituinta laulua löytyy kokoelmalevyltä Papanapa (Huti, 2016). Nuotteina suosikkikappaleet löytyvät kokoelmasta Pupulaarimusiikkia – Pentti Rasinkankaan parhaat lastenlaulut (Huti, 2015).

 

 

 

 

| Tallennettu kategorioihin Kesä, Kesälukemista, lasten tietokirjat, lastenkirjallisuus, luonto, tietokirjat, Yleinen | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

”Muistan jäätelökesää…”

suosittelija-blogin kesäkollaasi

Paljaat varpaat, veden liplatus ja tuulen suhina puissa, sormiin sulava jäätelötötterö, aikaa nauttia lukemisesta… Ihana kesä on taas täällä!

Suosittelija-blogin porukka on virittäytynyt kesätunnelmaan. Joka viikko esittelemme blogissa kesään liittyvää musiikkia ja kirjallisuutta. Tutut kesäbiisit johdattelevat monipuolisiin lainavinkkeihin. Kesän mittaan blogissa nautitaan mm. kesäisiä juomia, tarjotaan seikkailuja lapsenmielisille ja annetaan vinkkejä lomastressin ehkäisyyn. Sarjan avaa oikeutetusti yksi kaikkien aikojen rakastetuimmasta kesäkappaleista: Jäätelökesä. Kirjaosuudessa perehdytään minkäs muunkaan kuin jäätelön valmistukseen.

 

 

Jäätelökesän lähteillä

Kappale Jäätelökesä on ilmestynyt vuonna 1978 Maarit Hurmerinnan kolmannen albumin, Siivet saan, aloitusraitana. Kappaleen on säveltänyt Sami Hurmerinta ja sanoittanut Mikko Alatalo. Jäätelökesästä tuli hitti, jonka myötä Maaritin ura sai merkittävän sysäyksen eteenpäin. Siivet saan -albumi myi kultaa jo ilmestymisvuonna. Maarit Hurmerinta sai vuonna 2015 Musiikin Valtionpalkinnon pitkästä ja ansiokkaasta urastaan.

Maarit ja Sami Hurmerinta muistelevat Suosittelija-blogin videolla Jäätelökesä -kappaleen syntyvaiheita. Video on kuvattu Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosaston studiossa 26.5.2016.

Pidemmän version Hurmerintojen haastattelusta voi katsoa HelMetVantaan Youtube-kanavalla. Videolla he kertovat mm. lisää Siivet saan -albumin tekemisestä.

 

 

Jäätelön alkuperä

Jätski, jäde, pehmis – mitä kesä olisikaan ilman tuota viilentävää ihanuutta. Jäätelön alkuperästä on olemassa yhtä monta tarinaa kuin on jäätelömakujakin. Rooman valtakunnassa valmistettiin vuoristosta louhitusta jäästä, hunajasta, hedelmistä  ja mehusta sorbettia muistuttavaa jälkiruokaa. Marco Polon sanotaan tuoneen jäätelön valmistamisen taidot Kiinasta. Italia on nykyäänkin jäätelön luvattu maa, jossa Gelateriassa vierailijaa hemmotellaan mitä erilaisimmilla makuelämyksillä.

Vuonna 1718 ilmestyneessä Mrs Mary Eales Receipts  keittokirjassa jäätelö-ohjeissa oli jo käytetty kermaa. Reseptejä hiottiin paremmiksi vuosikymmenien ajan, mutta vasta 1750-luvulla saatiin aikaan pehmeämpää ja kuohkeampaa jäätelöä.

Amerikkalainen Nancy M. Johnson patentoi vuonna 1843 käsikäyttöisen jäätelönvalmistuslaitteen. Rahan puutteessa hän myi keksintönsä oikeudet William Youngille. Jäätelön teollisen valmistamisen sanotaan alkaneen Yhdysvalloissa 1851.

 

Suomi jäätelömaana

Suomi on jäätelönkulutuksessa Euroopan ykkönen.  Vuosittain sitä kuluu noin 13 litraa henkeä kohti. Puolet määrästä nautitaan kesäkuukausien aikana.

Vanhin suomalainen jäätelönvalmistaja on italialaisen Magin perheen vuonna 1922 perustama Helsingin jäätelötehdas, joka on olemassa edelleenkin. Viime vuosina tuttujen kotimaisten ja ulkomaisten suuryritysten rinnalle on noussut pienyrittäjiä, joiden valikoimat täydentävät perinteisiä tuotteita.

 

Kotijäätelöä valmistamaan!

Virpi Mikkonen & Tuulia Talvio: Hyvän olon jäätelökirja – ilman maitotuotteita, gluteenia ja valkoista sokeria: 80 + reseptiä helppoihin hyvää tekeviin jäätelöihin  (Cozy publishing 2016)

requestVirpi Mikkosen ja Tuulia Talvion Hyvän olon jäätelökirjan ohjeiden avulla herkkujen makuun pääsevät myös ruoka-aineallergikot ja vegaanit. Ohjeissa käytetyt raaka-aineet ovat luonnollisia makeutusaineita myöten. Hedelmät, marjat, kasvipohjaiset maidot, pähkinät ja siemenet ovat aineita, joista unelmien jäätelöt valmistuvat. Valmistusmenetelmät ovat helppoja eikä jäätelökonetta välttämättä tarvita.  Kirjasta löytyy yli 80 reseptiä, joiden joukossa on myös mehujää-, sorbetti-, pirtelö- ja  jäätelökakkuohjeita sekä lisukkeita.

 

 

 

 

Erica Palmcrantz Aziz : Herkullista raakana – jäätelöt, pirtelöt, smoothiet & mehut (Kustannus Mäkelä 2016)

request (1)Raakaruoka eli raw food -idea sovellettuna jäätelönvalmistukseen. Kirjassa on reseptejä jäätelöihin, pirtelöihin, smoothieihin ja tuoremehuihin. Ohjeissa ei ole käytetty maitotuotteita, gluteenia tai kananmunia. Valkoinen sokeri on korvattu terveellisimmillä vaihtoehdoilla. Raaka-aineet ovat luonnollisia. Useimmissa ohjeissa on mukana jokin erityisen terveysvaikutteinen aine.

 

 

 

 

 

Cesar ja Nadia Roden: Mehujääsirkus – 50 viileää mehujääohjetta (Moreeni 2015)

Näiden mehujäiden joukosta niin lapset kuin aikuisetkin löytävät varmasti oman suosikkinsa.

Mehujääsirkus

Elisabeth Johansson: Jäätelö – kotitekoista jäätelöä, sorbetteja, paletoja sekä muita jäisiä herkkuja (Tammi 2013)

request (2)Ihastuttava jäätelökirja pitää sisällään yli 170 ohjetta, joiden toteuttamiseen ei välttämättä tarvita jäätelökonetta. Teoksen ohjeista löytyy myös eksotiikkaa kuten esimerkiksi kurkku-jalapenopaletat tai limenlehti-yuzusorbetti.

 

 

 

 

 

 

 

Tutustu myös:

Chris ja James Tanner: Jätskiä – kylmää hyvää: jäätelöt, jäädykkeet, sorbetit (Otava 2013)

request (3)

Jäätelöt ja pirtelöt (Gummerus, 2013)

request (4)

Sunil Vijayakar: Jäätikkarit – herkulliset huurteiset nekut (Gummerus 2013)

request (5)

Elisabeth Johansson: Suklaata – raakasuklaa, kakut & jälkiruoat, juomat & jäätelöt, praliinit & tryffelit (WSOY 2013)

request (6)

| Tallennettu kategorioihin keittokirjat, Kesä, Kesäbiisit, Musiikki, tietokirjat, Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Puutarhan lumo

Kevät on lisääntyvän valon ja uusien puutarhakirjojen ilmestymisen aikaa. Kun ulkotöihin ei vielä pääse, on hyvää aikaa suunnitella tulevan kesän istutuksia. Taimikasvatus alkaa jo tammikuusta, mutta huhtikuussakin ehtii vielä mukaan myöhäisempien lajien osalta.

 

Koristekasveja ja pihasuunnittelua

 

LinRakas puolivilli puutarhada Peltola: Rakas puolivilli puutarha (Docendo 2016)

Kirjan ihastuttava kuvitus esittelee koristekasveja alkaen sipulikukkien keväällä puhkeavasta loistosta. Kukkaistutuksia tarkastellaan väriteemoittain. Kuvissa esiintyvä kasvien runsaus ja romanttinen, pastellisävyinen värimaailma tuovat mieleen englantilaisen cottage-puutarhan – kirjasta löytyykin sen sovellus Suomen oloihin. Kasveja esitellään niiden kasvupaikkavaatimusten mukaisesti: kasveja varjoon, kivikkoon ja paahteeseen. Kirja on hyvä ideaopas puutarhan koristekasvivalikoimaa ja perennapenkkejä suunnittelevalle.

 

 

Taina KoivuKaunis mökkipihanen ja Elina Resegårdh: Kaunis mökkipiha (Metsäkustannus 2016)

Kaunis mökkipiha johdattelee lukijan pihan suunnittelun alkuasetelmista yksityiskohtien kautta teemapuutarhoihin ja istutusideoihin.  Alkukartoitusta voi tehdä kartan avulla, aistikävellen ja merkiten muistiin havaintoja. Oleskeluun, kulkemiseen ja yksityisyyteen liittyvät seikat ovat tärkeitä suunnittelussa, samoin kuin maaperä, näkymät ja ympäröivä luonto.

Pihassa tarvitaan rakennelmia, polkuja, muureja ja kasveja. Kasvien kasvuolosuhteet tulee huomioida, jotta kasvit menestyisivät. Kirja antaa runsaasti asiantuntevaa tietoa mökkipihan perustajalle. Kasvien ominaisuudet ja kasvupaikkavaatimukset löytyvät lajeittain laadituista taulukoista. Teemapuutarhat-osiossa on paljon vinkkejä puutarhan elävöittämiseksi. Kirjan lopussa kurkistetaan luonnon ruokapöytään esittelemällä syötäviä luonnonkasveja ja myös viljeltyjä kasveja.

 

 

Taina Koivunen: Puutarhurin käsikirja – puutarhan neljä kaunista vuodenaikaa, 2. p. (Gummerus 2016)

Teoksen alussa on katsaus ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin puutarhanhoidon kannalta. Puutarhan tapahtumia tarkastellaan vuodenkierron mukaan. Kasvien talveen valmistautuminen ja talvesta selviäminen käsitellään samoin kPuutarhurin käsikirjauin koristekasvien leikkaus ja siihen sopiva ajankohta.

Puutarhan ihana kesä alkaa aikaisin, kun sipulikukat ja kevään kukkivat puut puhkeavat loistoonsa. Kirjassa esitellään erilaisia sipulikukkia, puita, perennoja, köynnöksiä, koristepensaita ja pensasruusuja. Teoksesta löytyvät ohjeet ruukkupuutarhan tai perennaryhmän suunnitteluun ja hoitoon. Vanhan perennaryhmän uusimisen niksit kerrotaan. Teos palvelee niin kaupunkipuutarhuria kuin suuremman pihankin omistavaa.

Kirjassa on hyvä kuvitus, kasvitaulukot kasvupaikkavaatimuksineen sekä taulukko, johon on listattu kasveja värin ja koon mukaan. Puutarha-agronomi Taina Koivunen käy kattavasti läpi kaikki keskeiset teemat, jotka kotipuutarhurin on hyvä tietää saadakseen pihansa kukoistamaan.

Kirjan ensimmäinen painos on ilmestynyt vuonna 2009 nimellä Puutarhan neljä kaunista vuodenaikaa.

 

 

Flyktman, ReiHelppo puutarhakirjama: Helppo puutarhakirja (Readme.fi 2016)

Helppo puutarhakirja on nimensä mukaisesti selkeä teos, josta saa perustiedot kasvimaan kasvien kasvattamiseen. Tekstiä on niukasti ja se on järjestelty osittain tietolaatikoihin.  Kuvitus on havainnollinen. Kirjassa on ohjeita myös ruukkukasvatukseen – viljele vaikkapa perunoita ämpärissä!

Kirjassa annetaan ohjeita kasvien kylvöön, esikasvatukseen ja rikkaruohojen torjuntaan. Mukana ovat yrtit, salaatit, lehtikaali, pavut, tomaatit, kesäkurpitsa, kukat, marjat ja hedelmät. Kasvimaan eläimistöstä esitellään sekä haitta- että hyötyeläimet.

Kirjassa on myös ruokaohjeita, joihin kasvimaansa satoa pääsee kokeilemaan. Aloittelevan puutarhaharrastajan selkokirja.

 

 

Keittiöpuutarhurin uudet oppaat

 

Kati JuKeittiöpuutarha siemenestä lautasellekarainen, Maria Kesänen, Hanna Sumari: Keittiöpuutarha – siemenestä lautaselle (Readme, 2016)

Upeasti kuvitettu kirja on paitsi hieno katseluteos, myös runsaasti asiantuntevia ohjeita sisältävä tietokirja. Kirjassa esitellään lavaviljely avomaalla, kasvihuoneviljely ja ruukkuviljely sekä marja- ja hedelmätarhan perustaminen ja hoito. Kirjan lopussa oleva luku Puutarhasta keittiöön sisältää reseptejä sadon hyödyntämiseksi.

 

 

 

 

 

Bella LiOmasta maastande, Lena Granmefelt: Omasta maasta – omavaraisen kotipuutarhurin käsikirja (Minerva 2016)

Nimensä mukaisesti kirjasta saa perustiedot vihannesten viljelystä, aina kasvualustasta toimivan kompostin rakentamiseen. Parvekeistutuksillakin voi jo päästä mukavasti itse viljeltyjen vihannesten makuun.

 

 

 

 

 

 

 

 

Heidi HMakutarhuriaapalahti & Teija Tuisku: Makutarhuri (Tammi, 2016)

Makutarhurissa kokenut hyötypuutarhuri antaa vinkkejä hyvänmakuisten vihannesten kasvattamiseen. Ohjeita annetaan lajien valinnassa: mikä on herkullisin kesäkurpitsalajike? Vanhat historialliset vihanneslajikkeet ovat nousseet suosioon. Teoksessa on eri vihanneslajeille räätälöidyt viljelyvinkit, joilla esimerkiksi salaatista voi kasvattaa maukkaampaa. Kasvimaan sijainti ja maan laatu vaikuttavat suuresti viljelytuloksiin. Makutarhuri viimeistelee lopputuloksen oikeaan aikaan tapahtuvalla sadonkorjuulla ja sadon säilyttämisen nikseillä.

 

 

Villivihannekset

Sinikka Piippo: Villivihannekset – terveyttä pihoilta, niityiltä ja metsistä (Minerva 2016)

Kirjassa esitellään Suomen luonnosta saatavat tärkeimmät syötävät kasvit. Villivihanneksia voi käyttää rohdoiksi tai mausteiksi tai vaikkapa salaatin piristykseksi. Villivihannesten ravintoarvot ovat korkeita viljeltyihin kasveihin verrattuna. Tutkimustiedon lisäksi kirja sisältää tietoja kasvien keruusta, säilönnästä, käyttötavoista ja lääkinnällisistä vaikutuksista.

 

 

 

 

 

 

 

Annemarta BMinun yrttiniorgen: Minun yrttini – historia, viljely, ruokaohjeet (Otava 2016)

Alunperin jo 1970-luvulla ilmestyneestä yrttikirjasta on ilmestynyt nidottu painos. Yrtit ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Niiden viljelijäksi on helppo päästä vaikka ei omistaisi omaa pihaa. Teoksessa on sekaisin tarinoita viljelystä ja yrttien käsittelystä, reseptejä, historiaa, kansanperinnettä. Kirja poikkeaa ulkoasultaan totutusta: siinä ei ole kuvitusta.

| Tallennettu kategorioihin puutarhakirjat, tietokirjat, Yleinen | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Millaisen kirjaston päiväkotilapset rakentaisivat?

Kysyimme kesällä lasten kirjastotoiveita satuillen ja piirtäen. Martinlaaksolaisten päiväkotien lapset ovat tänä syksynä päässeet kuvailemaan unelmiensa kirjastoa myös askartelemalla. Mukaan lähteneet läheisten päiväkotien ryhmät kävivät kirjastolla kesän aikana hakemassa tyhjiä pahvilaatikoita, joiden sisään unelmien kirjastot sitten askarreltiin päiväkodeissa. Valmiit pienoiskirjastot on nyt tuotu takaisin Martinlaakson kirjastoon, jossa ne olivat esillä Lasten päivän tapahtumassa 12.9. saakka. Huiman hienoissa kirjastoissa oli paljon hauskoja ja yllättäviä yksityiskohtia. Mikä on sinun suosikkisi?

Viidakkokirjasto

Taidepäiväkoti Sininen kuu askarteli kaksi erilaista kirjastoa. Toinen niistä on jännittävä viidakkokirjasto, jossa kirjahyllytkin ovat kasvien peitossa ja katosta roikkuu liaaneja. Kirjaston läpi virtaa puro, ja katosta löytyvät kuu ja hymyilevä aurinko.

Viidakkokirjasto

Kirjastosta löytyy myös seeprakuvioinen kirjakärry, ja takaosassa näkyy liukumäki josta voi laskea suoraan pallomereen. Tämä kirjasto kutsuu seikkailuun!

Prinsessakirjasto on koristeltu myös ulkoapäin pinkiksi

Toinen Sinisen kuun tekemistä unelmakirjastoista on ihanan pinkki prinsessakirjasto kukkineen ja kimalteineen.

Prinsessakirjasto

Kirjastosta löytyy mukava makoilupaikka lukemiseen, sekä sininen matala kirjahylly joka kirjojen sopii hyvin esittelyyn. Katosta roikkuu paperikukkia ja upeat pinkit valot, ja matotkin ovat kukkien muotoisia. Tähän kirjastoon olisi ihana vetäytyä lukemaan ja unelmoimaan.

Metsäkirjasto

Kukinpolun päiväkoti askarteli monikielisen metsäkirjaston, jossa yhdistyvät suomalainen metsä ja erikielisten lasten kädenjälki. Tervehdyskyltit on kirjoitettu seitsemällä eri kielellä, mm. viroksi ja unkariksi. Kirjasto on sijoitettu metsämaisemaan, jossa kalat uiskentelevat järvessä ja koristelussa on käytetty syksyisiä lehtiä.

Mesäkirjastossa kirjat ovat puun oksilla

Metsäkirjastossa lastenkirjat usealla eri kielellä on aseteltu puiden oksille, ja kirjastoon on tullut myös utelias siili. Tämä kirjasto kutsuu kaikki mukaan lukemaan!

Laajavuoren päiväkodin eskarilaiset tekivät ihailtavaksemme pirteän keltaisen kirjaston. Seinällä on iloisia auringonkukkia, ja kirjastossa on paljon mukavia lukupaikkoja. Pehmeän turkissohvan lisäksi sieltä löytyy lukupaikaksi kattoon ripustettu riippumatto. Kirjaston erikoisuutena on etualalla näkyvä kirjalinko, jolla riippumatossa makoilijalle voi singota lisää luettavaa.

Lähikuva DJ:stä ja riippumatosta

Kirjaston tunnelmasta vastaa musiikkia soittava DJ, jolle on varattu oma pöytä. Tässä kirjastossa olisi mukava viettää aikaa pidempäänkin.

Lisäksi saimme Kukinpolun päiväkodista neljä hienoa kirjastoa.

Hurjien poikien värikirjasto

5-vuotias Matias oli askarrellut hurjien poikien värikirjaston. Kirjaston seinät, katto ja lattia on maalattu vahvoilla väreillä, ja kirjastosta löytyy myös vessa.

Rakettikirjasto

Noel, 6 vuotta, oli puolestaan tehnyt upean sinisen rakettikirjaston.

Laivakirjasto

6-vuotias Luca teki laivakirjaston, jonka kyljissä on kiinni monen värisiä kirjoja joita saa lukea ja katsoa. Lisäksi laivakirjasto toimii samalla aikarakettina!

Nukkumakirjasto

Sokerina pohjalla vielä 6-vuotiaan Eetun nukkumakirjasto, jossa on mukavan näköinen sänky torkkumiseen sekä verhot, jotka takaavat häiriöttömän uni- tai lukuhetken. Kyllä näissä kirjastoissa olisi jännittävää vierailla!

Kiitos kaikille askarteluun osallistuneille päiväkodeille! Nämä unelmakirjastot ovat esillä Martinlaakson kirjaston monitoimihuoneessa syyskuun ajan ennen remonttia, tervetuloa tutustumaan niihin myös paikan päällä.

| Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti

Sisustussuunnitelman esittely kirjastossa 16.9. klo 18

Trash Design esittelee suunnitelmansa kirjaston uudesta sisustuksesta. Tule katsomaan ja kommentoimaan. Tapahtumassa kahvitarjoilu, tervetuloa!

Martinlaakson kirjaston remontin alku siintää jo nurkan takana, kuukauden päässä. Ennen kuin kirjasto sulkee ovensa 4.10. neljäksi kuukaudeksi, on edessä vielä paljon tehtävää. Tärkeimpänä kaikista on tietysti kirjaston tulevan ilmeen viimeistely ja esittely asiakkaille ja henkilökunnalle. Vasta sen jälkeen suunnitelma voidaan toteuttaa käytännössä.

Suunnittelutoimisto Trash Design on ahkeroinut koko kesän kirjaston sisustussuunnitelman parissa. Siinä on otettu huomioon Martinlaakson kirjaston asiakkailta kyselyissä ja erilaisissa tapahtumissa kerätty palaute ja toiveet.

Suunnittelijakaksikko Isa Kukkapuro-Enbom ja Henrik Enbom esittelee luonnoksensa Martinlaakson kirjaston uudesta ilmeestä kirjaston asiakkaille keskiviikkona 16.9. klo 18. Tarjolla on siis ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kurkistamaan ennakkoon, miltä kirjasto näyttää tulevaisuudessa!

Esittelytilaisuudessa asiakkaat pääsevät myös kommentoimaan ja antamaan sisustussuunnitelmasta palautetta. Toiveet ja ehdotukset pyritään ottamaan huomioon suunnitelman viimeistelyssä, joten vielä ehdit päästä vaikuttamaan kirjaston tulevaan ilmeeseen.

Tapahtumassa on kahvitarjoilu, tervetuloa mukaan!

 

| Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti